Herrakoiran huono tuuri

Herrakoiran kanssa on ollut huonoa tuuria matkassa ihan rutkasti, toivottavasti nyt alkaisi jo kääntyä parempaan suuntaan: käytiin lähes kuukausi sitten maanantaina lääkärissä mystisen kipuilun vuoksi, tuomiona ristisidevaurio vasemmassa polvessa ja etupää täysin jumissa. Hoidoksi lepoa ja Rimadyliä.

Heti saman viikon keskiviikkona saksanpaimennin kävi Tonin päälle, ihan yllättäen ryntäsi ohjuksena pihastaan iholle kun käveltiin ohi. Paimen onneksi säikähti mesoamistani (ja vissiin vähän hämääntyi Tonin hirmuisesta turkista, eli ei ehtinyt tikkaamaan) ja lähti jolkottamaan omaan pihaansa. No, siitä selvittiin pienellä kipuilulla, mitään henkisiä traumoja ei jäänyt.

Seuraavana viikonloppuna alkoi Tonin oikea silmä mennä oudoksi: vilkkuluomi peitti puolet silmästä ja alaluomi oli selvästi turvoksissa. Koska silmä ei vaikuttanut kipeältä eikä rähmännyt, odotettiin maanantaihin - ja taas matkattiin eläinlääkärille. Lääkärikään ei osannut varmaksi sanoa, onko silmässä a) värikalvontulehdus, b) traumaperäinen vamma, vai c) mahdollisesti tuosta päälletulosta aiheutunut hermopinne kaularangassa - siis pienimuotoinen naamahalvaus. Vierasesineitä tai haavoja ei löytynyt. Meidät lähetettiin siis kotiin parantelemaan mystistä silmäongelmaa, jonka parantumista ei kuulemma kannata odotella ihan henkeä pidätellen: palautumiseen menee kuukausia - jos silmä siis palautuu ollenkaan normaaliksi. Vasen polvi oli jo parempi, kipupiste löytyi enää oikeasta olkapäästä, luultavasti johtuen tuosta vasemman polven aristuksen kompensoinnista.

No, silmä on kolmessa viikossa tullut paljon paremmaksi, vaikkei se kunnolla palautunut vielä olekaan. Kontrollikäynnissä hammashoidon yhteydessä Tonin kaularangasta otettiin röntgenkuvat, joista paljastui kaksi kaventunutta nikamanväliä ja kalkkeumaa, mutta lääkärin mukaan selkä tulee jatkossa todennäköisesti oireilemaan vain satunnaisesti, jolloin kipulääke palauttaa tilan normaaliksi.

Tällä hetkellä herrakoira voi hyvin, on vain kovin väsynyt (varmasti myös pitkän antibiootti- ja Rimadyl-kuurin vuoksi). Antibioottikuuri loppuu keskiviikkona, joten ensi viikolla toivon Tonin olevan jo kaikin puolin oma itsensä.

On se vaan niin käsittämättömän rakas, ettei ole tosikaan! Huoli on ollut aivan mahdoton.